Tuskaa!

www.garfield.com

Hyvät vai huonot uutiset eka? Aloitetaan hyvillä. Vappu on sujunut ilman mitään herkutteluita! Ei munkkeja, ei tippaleipää, ei simaa, ei alkoholia, ei mitään makeeta! Oon viettänyt koko vapun melkein kirjaimellisesti neljän seinän sisällä, mitä nyt aamulla kävin lenkillä! Ulkona on ollut niin hirvee sää, että piknikit sun muut on voinu jättää hyvin tänä vuonna väliin eikä muutenkaan oo ilmaantunut suurempaa sosiaalista painetta syödä tai juoda mitään.

Mut sit huonoihin uutisiin. Mä en oo tänään voinut ajatella mitään muuta kuin syömistä ja kaikkia herkkuja! Mä en pysty keskittymään yhtään mihinkään, kun koko ajan joudun taistelemaan itseni kanssa, etten mee esim. avaamaan sitä jo aikaisemmista kirjoituksistani tuttua pusu-loodaa! Eikä nää herkutteluajatukset päästä mua helpolla edes yöllä: viime yön unessa mä söin hampurilaista. Kohta mä varmaan alan Karvisen tapaan hallusinoida kaikista ihanista herkuista. Tai sit jääkaappi alkaa nauraa mulle kuin Ellen Burstynille Unelmien sielunmessussa. (Asiasta kukkaruukkuun: Jos joku muuten oikeesti lukee tätä blogia ja ei ole nähnyt Unelmien sielunmessua, niin siinä leffa, joka kannattaa ehdottomasti tsekata. Rankka, pysäyttävä, vangitseva, hieno!)

Mut nyt en yhtään tiedä, mitä voisin tehdä tälle herkutteluhimolle! Takana on vasta neljä päivää yhteen menoon ilman mitään herkkuja, ja koville ottaa jo nyt! Helpottaako tää ikinä! Eilen, kun kävin kaupassa, oli jo niin lähellä, etten ostanut pussia vaahtokarkkeja. Vaahtokarkit on yks mun heikkous, vaikka eihän ne edes varsinaisesta maistu miltään muulta kuin sokerilta. Mut ne tuntuu ihanalta suussa! Mä vaan voisin tunkee niitä kerralla mun suun täyteen ja ahmia ison pussillisen alta aikayksikkön. Nyt kauppias oli sitten saanut älyväläyksen, että vaahtokarkithan sopii täydellisesti vappuun, shampanjaa ja vaahtokarkkeja, u know. Kaupassa oli sitten valtavat laarit täynnä sokerikuorrutteisia (parhaita!) vaahtokarkkeja ja ne oli sijoitettu tietenkin siihen pääkäytävän viereen ihan vaan mua houkuttelemaan. Käänsin katseeni pois ja onnistuin ohittamaan ton ansan. Mut heti kun käänsin katseeni vaahtokarkeista, niin mun näköpiiriin osuikin irtokarkkihylly! Tietenkin irtsarit oli tarjouksessa ja ihmiset lappas niitä rapiseviin paperipusseihin kuin varautuen maailmanloppuun. Voi vitsi, mitkä ihanat tuoksut niistä karkeista lähtikään!!! Valkoisetfarkutvalkoisetfarkutvalkoisetfarkutvalkoisetfarkut - ja niin mä ohitin kirotun karkkihyllynkin.

Huomenna olis sitten taas punnituspäivä. Tän kidutuksen on pakko näkyä jo edes vähän vaa'assa! Jos ei näy, mä tuun hulluks! Tää tuskainen kärvistely ei voi olla täysin turhaa!

Tänään tää mun kirjoitus on koskenut ihan vaan pelkkää syömistä (ja syömättömyyttä), joten laitetaanpa tähän loppuun vielä tän päivän ruokapäiväkirja ja suunnitelma huomisen syömisistä:

tänään
aamupala: täysjyväkaurapuuroa marjoilla ja omenalla + lasi appelsiinimehua
lounas: mausteista katkarapu-porkkana-paprika-tomaattikeittoa
päivällinen (vielä syömättä): toissapäivänä tehtyä broilerimössöä
iltapala (vielä syömättä): kuppi teetä ja omenaa + banskua

huomenna
aamupala: keitetty muna, appelsiinimehu
lounas: mausteista katkarapu-jne.-keittoa
päivällinen: savulohi + kurkku-raejuustomössö
iltapala: kuppi teetä ja mango-piltti