Tavoitteita

Tänään on aivan loistava laihdutusfiilis!

Päivän ruokailut:
aamupala: omena ja lasi appelsiinimehua
lounas: broileri-kasvis-mössö
välipala: 1/2 omena
päivällinen: 100 g KESO-raejuustoa, 1/2 omena, 10 cm kurkkua
iltapala: kuppi teetä (tätä en ole vielä juonut, mut juon sen samalla, kun katson FlashForwardia)

Tänään tein sen mausteisen broilerimössön kasviksilla, joka mun piti jo eilen tehdä. Tällainen siitä tuli:


Näyttää kieltämättä vähän kuvolta, mut hyvää siitä tuli. Tota samaa mössöä pitääkin sitten syödä nyt ainakin kolme päivää, kun kaupassa pienin broileripakkaus oli 400 g... Päälle menin ripottelemaan vähän juustoraastetta, vaikka tajusin, että raejuusto olis ollut parempi vaihtoehto. No, huomenna sitten... Broilerin lisäksi laitoin ruokaan paprikaa, tomaattia, tuoreita herkkusieniä ja sipulia. Mausteena käytin Santa Marian burrito-maustpussin ja lisäksi lisäsin vähän Santa Marian hot-salsaasoosia. Toki ihan itse maustamalla olis varmaan voinut karsia suoloja jne. mut fuskasin nyt vähän.

Mutta nyt on siis tosi hyvä fiilis! Vaa'alla en ole käynyt, kun eihän parissa päivässä läskit minnekään oikeesti katoo, mutta olo on ollut vähän kevyempi kuin taas heti viikonlopun jälkeen.

Tää hyvä fiilis on kannustanut mut asettamaan tavoitteita vähän tarkemmin. Mun ensimmäinen tavoite on edelleen päästä alle 60 kilon. Mun ultimate-tavoite on kuitenkin 56 kg, jolloin mun painoindeksi olis just ja just alle 20. Toi 56 kg pitäis saavuttaa elokuun alkuun mennessä. Välitavoitteena on 58 kg juhannukseen mennessä. Toi välitavoite on aika kova, koska juhannukseen on enää mun laskelmien mukaan 8 viikkoa ja pudotettavaa on noin 8 kiloa eli laihtumisvauhdin pitäis olla sellainen kilo per viikko. Lähiviikot osoittaakin, miten tää paino nyt tästä lähtee putoamaan, joten varasuunnitelmana on, et paino olis 60 kg juhannuksena. Mikäli pystyn todella saavuttamaan juhannukseksi ton 58 kiloa, niin sitten olis tarkoitus alkaa etsiä keinoja pitää paino noissa luvuissa ja pudotella vähitellen vielä pari kiloa. Miltä kuulostaa?

Mä pystyn tähän!

Läskiks meni!

Viikonloppu meni kyllä ihan läskiks! Ja tässä tapauksessa viikonloppu tarkoittaa la-ma.

Olin la-su mökillä, missä äiti hoiti kokkailut, mikä tarkoitti sitä, että tarjolla oli ties mitä herkkua koko ajan. Yritin hillitä itseni, mut silti tuli imuroitua ainakin seuraavat moskat sisuskaluihin:

- omenawiener
- korvapuusti
- 5 tai 6 kanapeetä
- 100 g sinisiä Marianneja
- 100 g irtokarkkeja
- 1/2 Mignon-muna
- lasi cokista

Lisäksi olin maanantai-iltana nauttimassa live-rockista ja siinä samalla nautin sitten yhden lonkeronkin.

Nyt oon palannut taas oikeille raiteille, mut mikäli mä haluan laihtua, niin tollaiset kolmepäiväiseksi venähtävät mässäilyviikonloput ei kyllä voi tulla kuuloonkaan! Nopeesti arvioituna tuli tankattua yli 2000 kcal täysin turhaa energiaa viikonlopun aikana! Ei siis mikään ihme, että paino ja muutkin mitat pysyi ihan samoina, vaikka arkena olinkin pystynyt pitämään tiukkaa linjaa! Ja kaiken lisäksi vappukin on jo ihan just! Voi vitsi mä toivon, että vappuna satais räntää vaakatasossa, niin sais hyvällä syyllä jättää kaikki riennot väliin! Tänään päätin, että vedän vapun läpi tosi matalalla profiililla. Meen vappuaattona jo aikaisin nukkumaan ja vappupäivänä herään aikaisin ja käyn lenkillä ennen mahdollista piknikkiä ja piknikille otan mukaan vaan hedelmiä ja ehkä yhden pienen kuoharipullon. Himoitsen kyllä myös tuoreita munkkeja ja tippaleipääkin, mutta pitää ehkä kieltäytyä noista houkutuksista, ettei mopo karkaa taas käsistä.

On nää kaikki juhlat ja ennen kaikkea sosiaalinen elämä yleisestikin vaikeita, kun pitää miettiä, et mitä voi syödä ja juoda. Ok, en mä nyt alkoholin suhteen muutenkaan oo mikään lörppähuuli, mut silti jos lähtee vaikka baariin, niin ei kuitenkaan ihan kuivin suin viitsi olla koko iltaa vaikkei sitten ihan överituubassa oliskaan... Ja muutenkin jos nään kavereita iltaisin, niin melkein aina kaikki ihanat herkut tulee siinä kavereiden kylkiäisinä mukana... Pitäis varmaan eristäytyä neljän seinän sisään, niin olis tää laihtuminenkin helpompaa!

Mun piti tänään kokata mausteista kanapaistosta. Ostin kaupasta broilerifilettä (naturel) ja kaikkia ihania kasviksia (paprikaa, tomaattia, sipulia jne). Mun piti paistaa broilerit ja kasvikset ja maustaa ne ihan sellaisella perus Santa Maria -tex mex -mausteseoksella. Toihan olis melkein kuin tacoja söis, mut jättää vaan turhat mössöt ja hiilarit veke. Muttamutta, kuinkas sitten kävikään. Mä tulin koulusta ja kaupasta kotiin siinä klo 17. Olin tosi väsynyt ja ajattelin ottaa pienet päikkärit, lähteä sitten lenkille ja sitten tehdä ruoan ja syödä samalla kun katson Salkkareita (joo, tiedetään, noloo). Noh, noi päikkärit sitten venähti taas ihan kivasti ja heräsinkin vasta klo 21.45!!! Tohon aikaan en sitten enää viitsinyt alkaa mitään kokkailla vaan otin jääkaapista KESO-raejuustoa (ihanaa!) ja sekoitin siihen kurkkua ja omenaa. TOSI HYVÄÄ! Ja kevyttä! Kanakokkailut siirtyy siis huomiseksi. Nyt vaan jännittää, että saanko nukuttua yöllä, kun tää päivä meni nyt sitten vähän plörinäks. Aamulla pitäiskin taas herätä klo 6, kun kasilta alkaa pakollinen luento. Eipä tässä siis auta muu kuin mennä taas nukkumaan. Kauniita unia ja hoikemman kropan kuvia!

Farkut

Kävin tänään kiertelemässä kaupoissa. En mä mitään kivaa löytänyt, kun oon niin läski, mut uskalsin kuitenkin sovittaa valkoisia farkkuja, jollaiset ostan sitten, kun paino alkaa vitosella. Löysin kivat farkut Gina Tricotista:

Noi farkut (malli Silvia) oli monessa mielessä tosi hyvät: Vyötärö oli tarpeeksi korkea, joten pahimmat jenkkakahvat sai kätevästi piiloon ja näytti jopa siltä, että mulla olis vyötärö! Myös takapuoli näytti ihan hyvältä! Farkkujen tiukkuus oli sopiva eli ne oli melko tiukat nilkkaan asti, mut ei kuitenkaan ihan pillipillit. Materiaali tuntui myös mukavalta, vaikka stretchiä oli ehkä vähän liikaa mun makuun. Ja entä sitten hinta: 19,90 €!!! Ostan tavallisesti pelkkiä merkkifarkkuja, jotka harvoin maksaa alle 100 €, joten toi hinta tuntui naurettavan mitättömältä! Mutta vielä ei lähteneet farkut mukaan, koska mun reidet näytti ihan j-ä-r-k-y-t-t-ä-v-ä-n isoilta! Pitää siis vielä verhoutua mustaan, mut kyllä mä vielä joku päivä noi tai jotkut muut valkoiset farkut ostan!

Aamulenkki

Tänään pääsin sitten vihdoin aamulenkille ennen aamiaista! Jes! Tosin toi "aamu" nyt saattaa taas olla suhteellinen käsite, kun sängystä pääsin ylös vasta klo 9. Tänään mulla ei ole kuitenkaan aamupäivällä luentoja tai mitään muutakaan ohjelmaa, joten sain nukkua hyvällä omatunnolla vähän pidempään. Lähdin siis lenkille käytännössä suoraan sängystä ja vedin reippaan 45 min kävelyn raittiissa ulkoilmassa. Lenkin jälkeen oli tosi hyvä fiilis! Mood todellakin follows action!

Mun on vähän vaikeaa arvioida, miten paljon ja milloin voin mitäkin syödä. Tavoite on laihtua, mutta samalla kuitenkin huolehtia terveydestä. Kaikki herkut pois nyt on tietenkin lähtökohta, mut miten sitten kaikki muu? Mä pidän ruokapäiväkirjaa, mutta kaloreita en osaa laskea. Jonkinlaisena viitekehyksenä yritän kuitenkin pitää noin 1000 kcal/päivässä tai mieluiten vähän alle. Ruokapäiväkirjan lisäksi mä ajattelin yrittää tehdä jonkinlaisen ruokasuunnitelman jokaiselle päivälle etukäteen. Tän päivän suunnitelma on seuraava:

- klo 10.00 aamupala: ruisleipä kinkulla, kurkulla ja Oivariinilla, 1/2 lasia appelsiinimehua
- klo 14.00 välipala/lounas: 125 g rahkaa ja epämääräinen määrä pakastemansikoita
- klo 17.00 päivällinen: 125 g savulohta, epämääräinen määrä (alle 100 g?) raejuustoa, tomaatti, kurkkua
- klo 20 iltapala: omena ja kuppi teetä

Ei tällaisella menulla nyt ainakaan pitäis lihota! Toivottavasti tuloksia siis syntyy ja tahdonvoimaa riittää!

Niin, ja pusulaatikko on edelleen avaamatta :D

WWJD

Nyt on pari päivää takana tätä uutta, terveellistä elämää. Heti eilen tuli vastaan todellinen testi tahdonlujuudelle. Mulla on keittiössä jemmassa 25 neekeripusun laatikko ja kävin itseni kanssa mielettömän sisällissodan, kun olis tehnyt ihan hirveesti mieli ottaa "ihan vaan yks" suukko. Mulla oli laatikko jo käsissäni ja mä tutkailin tuoteselostuksia ja kalorimääriä ja mietin, et mitä nyt yks suukko sinne tai tänne... Mut sitten onnistuin palauttamaan mieleeni mun ekassa blogikirjoituksessakin komeilevat motivaattorikuvat ja kelasin, et "what would Jared do?". Niinpä mä sitten laskin laatikon ja laitoin sen takaisin jemmaan. Oon todella ylpeä itsestäni! Ehkä tästä voi todella tulla jotain!

Herkuttelun lopettamisen lisäksi mun olis tarkoitus tavoitella kevyempää (=läskittömämpää) tulevaisuutta liikuntaa lisäämällä. Oon joskus jostain kuullut, että rasva palaa supertehokkaasti, jos heti heräämisen jälkeen aamulla lähtee lenkille tyhjin vatsoin. Mulla onkin ollut eilen ja tänään kello soimassa jo klo 5.46, mut toistaiseksi sängyn lämpö on vienyt voiton kirpeestä aamulenkistä. Nyt oonkin vetänyt sellaisen johtopäätöksen, että mun on muutettava mun vuorokausirytmiä. Oon ehdottomasti enemmän ilta- kuin aamuihminen. Nukkuminen ei sinänsä ole mulle mikään ongelma: pystyn nukkumaan missä vaan, milloin vaan. Mulla on vaan tapana innostua asioista illalla ja sitten en malta mennä ajoissa nukkumaan. Aamulla on sit ihan tajuttoman vaikeaa nousta ylös, kun sänkyyn on päässyt vasta puolenyön jälkeen. Tavallisesti mun tekis mieli tirvaista kaikkia aamuvirkkuja, jotka latoo kaikkia "varhainen lintu madon nappaa" -latteuksia ja on, ah, niin pirteitä heti uuden päivän sarastaessa. Kuka muka voi sanoa, et aamuihmiset on yhtään parempia kuin illan lapset!?! Nyt mun on ehkä kuitenkin uhrattava mun aamuangsti ja nöyrästi muutettava mun vuorokausirytmiä. Jos en mä nyt sitä tee, niin sit mä en pääse ikinä ajoissa aamulenkille ennen päivän muita hommia enkä mä siten ikinä laihdu vaan oon tuomittu läskiksi koko loppuelämäksi!

Laiha läski

Mulla on pienet luut. Pitkät ja hoikat sormet. Hennot ranteet. Sirot jalkaterät. Mä voisin olla laiha, mut sen sijaan oon laiha läski.

Okei, toi laiha läski on tietty liioittelua. En oo mitenkään laiha, mut ainakin mun luuston perusteella voisin olla oikeesti hoikka.

Mun paino, 66 kg, ei oo ihan järkyttävän paljon 168 senttiselle naiselle. Painoindeksinkin mukaan se on vielä täysin normaalipainon rajoissa. Mut mä näytän paljon painavammalta kuin mitä toi vaa'an luku antaa ymmärtää. Jos mun vieressä seisoo joku mun kanssa saman pituinen ja painoinen, koko elämänsä liikuntaa harrastanut, niin ei tarvii varmaan kertoa, kumpi kuvassa on läski ja kumpi ei!

AAAAAAAARRRRGGGHH!!!!!! Mä tahdon, että mun paino alkaa vitosella!!!

Nyt mun on viimeistään aika kutsua näkyviin tän höllyvän läskikerroksen alla piilossa lymyilevä gaselli! Se on vielä vähän ujo, mut eiköhän se päivän pidetessä pikku hiljaa uskaltaudu näkyviin.

Nyt saa riittää!

Tänään herätessäni mulla oli hirvee olo. Pari viime päivää oon mässäillyt ihan sikana ja vatsa oli heti aamusta niin täynnä, et ei ollu mitään toivoa vetää sitä yhtään senttiä sisään. Katselin itseäni peilistä ja päätin, et nyt tää saamaton läskeily saa luvan riittää!

Oon aina ollut todellinen taivaanrannanmaalari, kulkenut pää pilvissä ja leijaillut jossain kuvitteellisessa hattaramaailmassa. Todellisuudessa mun elämä kuitenkin junnaa paikallaan. Ehkä mä oon pelännyt riskejä, ehkä mä oon pelännyt epäonnistumista. Syystä tai toisesta mä en oo kuitenkaan uskaltanut tavoitella mun unelmia. Nyt tää käsittämätön arkailu saa luvan riittää!

Tää blogi keskittyy yhteen mun suurista haaveista - laihtumiseen. Vaikka mun paino ei oo ikinä päässyt karkaamaan yli 70 kilon, oon aina tuntenut olevani iso tyttö. En oo koskaan harrastanut varsinaisesti mitään liikuntaa, joten suurin osa mun 66 kilon massasta on silkkaa läskiä. Ällöttää!

Nyt oon päättänyt laihtua. Pysyvästi. Ensimmäinen tavoite on saada paino alle 60 kg:n. Mä en usko mihinkään poppaskonsteihin, vaan tavoitteeni aion saavuttaa muuttamalla elämäntapojani totaalisesti. Herkut (jotka on olleet osa mun jokapäiväistä elämää) saa tehdä tilaa liikunnalle (lenkkeily, pyöräily, lihaskuntotreeni kotona). Muutenkin alan tarkkailla syömisiä ja turhat välipalat jätän kokonaan pois. Eiköhän näillä eväillä lähde kilot ja sentit karisemaan, kunhan vaan en itse anna periksi!

Sitten parit motivaattorikuvat:



On ehkä lievästi friikkiä verrata omaa kroppaa miehen vartaloon, mut olisko hei vähän ihanaa, jos pääsis eroon omista läskeistään yhtä tehokkaasti kuin mitä Jared Leto Chapter 27 -leffan jälkeen! Toi Jaredin jälkeen-kuva on mun märkä uni. (Kuvat on alun perin julkaistu Purple Magazine -lehdessä vuonna 2007.)

Ja tässä puolestaan vähän inhorealismia:


Joo-o, eipä taideta noita Jaredin mittoja ihan yhdessä yössä saavuttaa...